Mitä se eläminen on?

401818_188618784624260_1327154545_n

Näitä tauluja näkee joka päivä esim. Facebookissa. Ihan kiva.

Olen nyt 20 vuotta yrittänyt selvittää mitä se eläminen sitten on? Asiat ovat paremmin kuin 99,89%:lla maapallon väestä – ja silti askarruttaa päivittäin, että mitä NYT pitäisi tehdä?

Siitä dilemmasta on hieno kuvaus upealla Daft Punkin uudella levyllä Random Access Memories. Kappaleen nimi on: Within.

Seitsemän vuoden sykli

Itsellä tuntuu olevan n. seitsenvuotinen sykli työelämässä. Sen jälkeen pitää Shake up the citizens, kuten Frank Sinatralla oli tapana tokaista. Nyt on seitsemän vuotta siitä kun perustimme Viidakkorummun ja aloitimme yrittämisen. Nyt mietin laajemmin mitä tehdä seuraavaksi, jahka saadaan tuo Rannykin pois asuntolainalaisista.

Haluamme vaimon kanssa ottaa luonnon ja käsillä tekemisen (pienviljely, nikkarointi, jne.) mukaan elämän yhtälöön.

Talo vai mökki maalta – ja miltä maalta?

Kuten edellisessä jutussa kerroin, olemme nyt pari vuotta katsastaneet eri vaihtoehtoja Varsinais-Suomen alueella.

Työ sallisi asumisen kauempanakin, mutta valitako Kakskerta, Vehmaa vai Parga tai Kreeta? Thaimaan viisumikäytännöt pelaavat sen ulos valinnoista, ainakin vielä.

Eräs vaihtoehto on jakaa asuminen kahteen, tai jopa kolmeen eri paikkaan: Turku talvella, muu maa pimeällä ja maalaismökki kevät-kesällä.

Kun asuminen on hoidettu – mitäs sitten?

Jos on lapsia, tehtäväsi on tehdä heistä hyviä ihmisiä. Siihen kuuluu pari asiaa (mitä saa, ei saa, pitää ja ei pidä tehdä) ja se ottaa lopun ikäsi. Jos taas ei ole jälkikasvatettavaa, tila pitää täyttää muilla asioilla.

Valitettavan usein tuo tila täyttyy omien ja läheisten aivojen käsittelystä ja defragmennoinnista. Niiden johdosta viistetään usein läheltä masennusta aiheuttavia vesiä. Omaan tai muiden päähän ei kannata jäädä asumaan. Kurkkia vaan ikkunoista.

Opittava ja haasteet vievät elämää eteenpäin

Olen oppinut 43-vuotisen elämäni aikana paljon markkinoinnista ja kaupankäynnistä. Nyt on aika ottaa lisäoppia mm. siitä, miten ruokaa ja energiaa tehdään itse. Sen opiskelun aloitin jo vuosi sitten kirjoista. Nyt on käytännön aika.

Jos siis osaat lukea mitä itsekään emme vielä tarkasti näe, ilmoita esim. kaunis satavuotias hirsitalosi tai muu vastaava osoitteeseen jari(at)pikkuapuri.fi. Tiedä vaikka osaisimme sen?

Pikku Apuri

Asuntokauppa jäi 90-luvulle

Ostaisitko?

Ostaisitko?

Ollaan nyt muutama vuosi katseltu kaikenlaisia kiinteistöjä Varsinais-Suomen alueelta. Se mikä pistää silmään on alan “pysähtyneisyys” 90-luvulle.

  • Kuvat useimmiten aivan kauheaa kuraa, esim. sisäkuvia ei useista kohteista lainkaan?? Tässä esimerkki.
  • Huijaus on yleistä, esim. ei kerrota, että 20m päässä on toinen talo, jossa mäyräkoirat eivät ole eläimiä. Onko se parempi, että asiakas näkee vaivaa ja tulee esittelyyn, ja sitten pettyy minuutissa kohteeseen, välittäjään ja firmaan? Nimittäin siitä kerrotaan monelle jälkeenpäin.
  • Perustiedot kohteesta usein huonommat kuin itsellä
  • Puuttelliset tiedot myös: tontista, lämmitysjärjestelmistä, kunnallistekniikasta, taloyhtiöstä ja muusta oleellisesta
  • Sähköpostitiedusteluihin ei edes vastata, tai vastataan 1-2 viikon päästä, kun itse on jo unohtanut kohteen. Meneekö alalla niin hyvin?

Kuitenkin kaikkein eniten metsässä ovat hinnat. Kaksi “puuvajaa” 100m päässä järvestä, 1000m2:n ryteikkötontilla, 240 000€??? Muutamilta olen kuullut, että omistajat saattavat olla sitä mieltä, että “kyllä tästä miljoonan saa” ja välittäjät suostuvat, jotta saavat kohteen sisään.

Yleiselle mauttomuudellehan ei voi mitään. Moni asunto on “remontoitu” halvimmilla mahdollisilla materiaaleilla ja aivan karsealla maulla.

Kaiken keskiössä tänään ja huomenna on asiakaspalvelu verkossa

Jos markkinoille tulisi peluri, joka:

  • Tarjoaisi hienot taustatarinat ja -kuvat kohteen omistajuudesta, sen historiasta ja hoidosta, remonteista jne.
  • Tarkat ja kattavat tiedot myytävästä kohteesta
  • Olisi 15 minuutin sisällä kontaktivalmiudessa mahdollisen ostajan kanssa – aina
  • Keräisi verkon kautta asiakasprofiileja niin, että pystyisi ottamaan aina alkualoitteen itse asiakkaisiinsa päin (eli ostajan ei tarvitse käyttää niitä tutkimustunteja)
  • Tarjoaisi esim. applikaation, jossa “push-ominaisuus” (eli asiakas saa heti tiedon potentiaalisen kiinnostavan kohteen myyntiin tulosta)
  • Ja tuottaisi tasaisesti lisää muita asiakaspalveluparannuksia

… se ottaisi markkinat haltuunsa alle puolessa vuodessa. Etuovi tai Oikotie ei vie onneen.

Pikku Apuri

Miten hallitus oikeasti voisi tukea yrittäjiä?

Hallitus-25.10_420x200_net

Helpolta näyttää, mutta vaikeaa pakkaa tulemaan.

Liittyen edelliseen kirjoitukseen, “jottai olis tehtävä”. Hallitus tekee tällä hetkellä, tosin vaikeassa tilanteessa, aika vähän, joten en tiedä miten ja kuka yrittäjien asioita saa parannettua?

Juuri aamulla juteltiin Italian tilanteesta Ylen aamu-tv:ssa. 70% BKT:sta tulee pienyrittäjiltä, jotka EIVÄT saa rahoitusta nyt mistään. Osittain syystäkin pankit ja muut ovat koventaneet rahanantoaan, joka puolestaan lisää vaikeuksia ja aiheuttaa lopulta yritysten kaatumisia. Kulkeeko Suomi perässä?

“Eerokaan ei voi mitään”

Kuuntelin automatkalla parisen viikkoa sitten YLE PUHE -kanavalla kansanedustaja Eero Lehden haastattelua. Oli niin fiksua juttua, että meinasin ajaa kodin ohi. Kova lapsuus, sitkeä työmoraali, pitkän linjan menestyvä monialayrittäjä ja kansanedustaja. Jollei hänkään saa asioita eduskunnassa paremmalle tolalle, minkä muuten myönsi tuossa Politiikkaradion jutussa, niin kuka sitten? Miksei YLE muuten noita lähetyksiä saa jälkeenpäin Podcastina ladattua?

Eero Lehden listaa Suomen yrittäjien tilanteen parantamiseksi Fennian asiakaslehdessä:

1. Lehdellä on asialistallaan monta kohtaa, joiden avulla Suomesta saataisiin yrittäjäystävällisempi maa, talous ja vienti vetämään ja työllisyys parempiin lukemiin. Esimerkiksi Soininvaaran mallin mukaan toteutettu perusturvamalli olisi Lehden mielestä hyvä idea, kunhan muistetaan puhua turvasta, eikä tulosta.

”Tuloja tulee työnteosta. Perusturva ei olisi tuloa, vaan kaikille yhtäläinen turva, joka takaisi sen, että kaikkien kannattaisi aina ottaa työ vastaan ja osallistua kansantalouden pyörittämiseen. Perusturva edesauttaisi yrittäjyyttä, työntekijöiden palkkaamista, työllistymistä. Soininvaaralla on paljon fiksuja ideoita, tästä pidin erityisesti”, Lehti pohtii.

2. ”Jos vaikka alkuun poistettaisiin ne törkeimmät vääryydet. Tiesitkö, että yrittäjän puolison jäädessä työttömäksi, on työttömyysturvaa ihan turha hakea. Näin on, vaikka olisi ollut ansiotyössä valtiolla ja joka palkasta maksettu normaalit työttömyysvakuutusmaksut? Katsos, kun yrittäjän oletetaan työllistävän puolisonsa. Siis vaikka tällä olisi pienyritys sellaisella alalla, johon puolisolla ei ole mitään koulutusta.”

3. Merkittävin ongelma Suomessa on kuitenkin kasvun vaikeus. Lehden mukaan julkinen valta on kiinnostut yrityksestä vasta, kun sillä on 200 työntekijää. Kuntaa kiinnostaa, jos työntekijöitä on 50.

”Mutta kukaan ei ole kiinnostunut, jos olet yksin. Ja tässä piilee merkittävin ongelma koko kansantaloudelle. Meillä ei luoda yrityksille kasvuedellytyksiä, päinvastoin, kasvamisesta on tehty lähes kestämättömän vaikeaa. Siitä kertoo karua kieltään sekin, että työllistävien yritysten määrä Suomessa on melkein kiusallisesti pysynyt 82 000 yrityksessä viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, kun yksin yrittäviä on tullut samana aikana noin 100 000 lisää”, Lehti muistuttaa.

4. ”Jos ensimmäinen rekrytointi menee pieleen, niin siinä on yritys herkästi nurin. Lisäksi yrittäjän on pitkään kompensoitava omalla työpanoksellaan uuden työntekijän oppirahoja, ottaa aikansa, ennen kuin uusi oppii tuottavaksi. Itse kannattaisin mallia, jossa riski jaetaan vakuutuksella”, Lehti laskee.

”Vakuutuksen avulla pienyrittäjä pääsisi samaan asemaan kuin suuri työllistäjä. Riski on ja kuluja saattaa tulla, mutta molemmat ovat hallittavia, eikä yritystoiminta – ja oman perheen elanto – ole kiinni sataprosenttisesta rekrytoinneissa onnistumisista”, Lehti tiivistää.

Itse olen ehdotellut edellisten lisäksi ainakin:

5. YEL/TyEL- sekä muiden vakuutusmaksujen porrastamista yrityksen koon, liikevaihdon ymv. mukaisesti. Nyt Tmi Jaakkiman Jalkine maksaa saman kuin Stora Enso.

6. ALV-verotuksen muutosta Hollannin mallin mukaiseen, reaaliaikaiseen lisäveroon. Laskuista valtio perisi siis heti alvit pois. Ei mitään vastuunkaatoa yrittäjille. Ja vielä niin, että valtion koneisto hilaa 3-6kk perässä reaalitilannetta!

7. Oikeiden pien- tai mikroyritysten (alle 10 henkilön yritykset) kokonaisveroasteen keventämistä. Jos kerran pienyrittäjillä ei ole mitään väliä, niin lasketaan sitten veroakin ja annetaan niille mahdollisuus esim. kasvaa?

8. Muuta? Ehdota kommenttina.

Pikku Apuri

Yritykset venyttävät maksujaan – kestääkö kassa?

Nyt tuntuu lama tällä media-alallakin. Vuosi 2013 on tuonut alamme pienyrityksiin kassavirtaongelman. Muiden yrittäjien kanssa puhuessa kävi ilmi, että monella on sama probleema: Asiakasyritykset maksavat laskunsa järjestään jopa viikkoja myöhässä. Miten kassa kestää?

Ei se kestäkään. Luojan kiitos (… tai minkään luojan, vaan kiitos itselle) on säästöjä joista ammentaa.

Ja minkäs asiakaskaan sille välttämättä tekee, jos hänellä on yläpuolellaan oma asiakas? Nykyhommia kun tehdään melkomoisessa vertikaalisessa ja/tai horisontaalisessa ketjussa. Alimmainen on koko ajan vaikeuksissa jos ylimmäinen köhii.

Valtio ja pankki “tukee yrittäjää”

Soitin verottajalle, ja kyselin miten mm. verotilin kanssa homma pelaa? Ja eihän se pelaa. Valtio “tukee” yrittäjyyttä niin, että esim. veroista ei voi neuvotella ennen perintäjaksoa!!!???? Hieno systeemi. Neuvotteluvara tulee siis vasta, kun kaikki on päin helvettiä. Jotenkin niin sopii tähän muuhunkin “yrittäjyyden tukemiskuvioon“. Eli maksat sakkoa 20% vuosikoron mukaan, piste.

Rumpukin mietti hetken, että ottaisi käyttöön Nordean “joustavan käyttötilin”, jolla pääsee 5000 euroa luotolle, koska rahaliikenteen tasaisuudesta ei ole enää takeita. Soitin Nordeaan ja sain hinnan:

  • Sopimuspaperin teko, 250€
  • 5% kiinteä vuosikorko, vaikka et ottaisi luottoa käyttöösi. Eli 5000€ limiitillä hiukka alta sata euroa/vuosi
  • Lisäksi 4%+euribor korkoa miinusluotolle per PÄIVÄ, jos ei ole vakuuksia

Näin siis Nordeakin osallistuu “tukemaan yrityksiä”. Oli mielestämme liian kallista, jotta suostuisimme rahoittamaan Nordean jo ennestään sikarikkaita omistajia lisää. Edessä on ehkä pankin vaihto jo periaatesyistä?

Ei uskalla kovistella – työt voivat vähentyä

Tuo on toinen vakiovastaus yrittäjien suusta. Pieni ei uskalla räksyttää, koska jatkotyön saanti voi vaikeutua. Ja kuten edellä selostin, ei se välttämättä auta, koska ketjuuntunut työ jne.

gama-pehalwan-wrestler

Veljeksistä toinen? Ei sentään.

Joskus ennen ulkopuolisen laskutusfirman käyttämistä kirjoitin itse humoristisia “muikkareita”, joissa kerroin kazakstanilaisten Boroshovin veljesten hoitavan erääntyvät laskumme.

Yleensä huumori meni läpi ja laskut maksettiin. Nyt saattaa monen tonnin laskuihin tulla 11 euron myöhästymismaksu, jos on viikkoja perässä eräpäivää. Kuka tuollaisesta summasta välittää?

Ei auta muu kuin joustaa lisää, ja toivoa, ettei käy kuten itsellä viime perjantaina: 5000€ saatava jäi konkurssipesän hoitoon ja rahaa tuskin on koskaan luvassa.

Pikku Apuri

Öljytöntä asumista

ekoOlemme tutustuneet uudenlaisiin asumisen tekniikoihin viime ajat. Syynä on hullu idea luoda hieman uudenlainen asumisen muoto ja sisältö.

Nykyrakennuttajat ovat kuin yrittäjiä, jotka mainostavat vain printti ja tv-mainonnalla, vaikka maailma olisi pullollaan parempiakin keinoja. He ovat tähänkin asti kulkeneet automaattivaihteella: tehdään rahaa kuten ennenkin ollaan tehty. Ei muuteta mitään.

Olemme vuoden ajan tutustuneet pariin erääseen pienemmän rakennuttajan tuotantoon, jolle oma idea kannattaisi ehkä käydä näyttämässä. Turun Hirvensaloon noussut Domino ja nyt nouseva Quutio ovat ihan ok, ja mikä tärkeintä, lämmitystekniikkana on jo järkevälle “pakollinen” maalämpö.

Toinen vaihtoehto olisi suoraan joku, jolla on paitsi rahaa, myös sielua lähteä sijoittamaan hankkeeseen.

Peak boredom – Tylsyyshuippu 

En ole koskaan rakennuttanut mitään, enkä piirtänyt taloa sitten lapsuuden aurinkokukkatöllien. En tiedä rakennustekniikasta muuta kuin lukaistujen artikkeleiden verran. Olen innovaattori. En voi ajatuksilleni mitään. Ne eivät kysy: Voinko parantaa tätä lokeroa maailmassa?

Tiedän tämän verran:

  • Nykyasunnot ovat edelleen kuin 90-luvun elementtijatkeita: mielikuvituksettomia ja ennen kaikkea edelleen epäekologisia
  • Piharatkaisut ja tonttisuunnittelu huonoja. Ulkotilaa ei vieläkään osata hyödyntää kuin autoille
  • Tekniikat vanhoja: maalämpö, puulämmityksen laajentaminen, aurinkosähkövaraajat, jne. loistavat poissaolollaan
  • Ihmisen toiminnalle ei ole mahdollisuuksia
  • EU tulee kiristämään energiavaatimuksia vuosi vuodelta

Peak oil – Öljyhuippu

Vuonna 2015 maapallon öljyvarannot saavuttavat huippunsa. Sen jälkeen alkaa lasku ja keskusvarastojen imeminen. On järkevää irtautua öljyjohdannaisuudesta jo nyt.

Maalämpö on nähdäkseni ehdoton uuden asumisen lämmitysvalinta. Vaivalloisempi on esim. vesikiertoinen aurinkovaraaja & puulämmitys.

Käyttösähköstäkin osa voidaan jo tehdä itse, esim. paneelein + varaajalla. Kohta niitä saadaan metritavarana rautakaupasta, mutta vielä niistä joutuu maksamaan paljon. Ollaan muutaman vuoden päässä, että homma jo kannattaa.

Permakulttuuria olen opiskellut jo muutaman kirjallisen.

Veden kiertoa tutkin parhaillaan. Miten sadevesi saadaan parhaiten osaksi kodin vesikiertoa? Juomavedestä pesuun, harmaiksi vesiksi ja sieltä puutarhaan?

Hommaa riittää ja uutta oppii koko ajan. Oletan jo saavani lähes kaikilta vastauksen: “Mutta kun se ja se maksaa, ja tuo ja tuo ei toimi”. Kaikki nuo oletukset ovat niitä pelkoja ja arkuuksia, millä maailmamme ei koskaan menisi senttiäkään eteenpäin. On vain löydettävä joku yhtä uskalias.

Pikku Apuri

Nuoremmat lähtevät – Facebookista tullut aikuisten “luokkakokous”

enhanced-buzz-30499-1365624264-8enhanced-buzz-3303-1365625745-14Uusimmat tutkimukset ison veden takaa kertovat nuorison jättävän Facebookin ja siirtyvän “oikeisiin sosiaalisiin kanaviin”, nimittäin toistensa kanssa kommunikoimaan. Aivan, keskustelemaan, vaihtamaan ajatuksia sekä kuvia ja viestejä edestakaisin.

Mm. suositun Snapchatin idea on lähettää toisille kuvia, jotka lähettäjä voi ajastaa “häviämään” 1-10 sekunnin kuluttua. Puhelimien screencapture (puhelimen näyttökuvan tallennus) -toiminnot tosin romuttavat palvelun ydinideaa, pikkutuhma kuva jääkin kiertoon.

Facebookista onkin tullut “aikuisten luokkakokous”, jossa jaettu sisältö on pääosin linkityksiä harmittomiin kuviin, “viisauksiin”, peruskuulumisiin ja mainossivuihin. Siellä käytetty aikakäyräkin alkaa kääntyä alaspäin.

Nuorempaa käyttäjää ei pysähtynyt vesi kiinnosta. He ottavat uusimmat palvelut ensimmäisinä käyttöönsä, mutta heti kun siellä alkaa vellomaan myös vanhempaa jengiä (vanhemmat, isovanhemmat!!) ja “perusporukkaa”, he vaihtavat palvelua. Musiikkiterminä – death by midtempo.

Itselle Facebook on jo muokkautunut “toiseksi sähköpostiksi”. Vähän vanhanaikaiseksi listaksi viestejä, jotka vaan on välillä katsottava läpi. Aktiivisuus on myös minulla kääntynyt laskuun.

Entä sitten?

Toisaalta nuorison lähtö jättää vanhemmille käyttäjille sopivan kerhosivuston, jossa elämäänsä jo tasaantuneet voivat jakaa toisilleen omaa tyytyväisyyttään ja chattailla kaukomaiden tuttujen kanssa.

Se on varmaa, että Facebookin on tungettava koko ajan räikeämmin mainoksia käyttäjien eteen, joten sen jatkosuosiolle on vaikea ennustaa menestystä. Huippu lienee oikeastikin ohitettu?

Aina tulee uusi Rooma

Facebookin tilalle nousee vääjäämättä joku. Hitaasti kasvaneen Google+:n sijoitusta voi hetkeksi nostaa Googlen uudet teknolasit, mutta tuskin nekään sitä kunkuksi nostavat.

Pitää muistaa, että Facebook on “ensimmäinen laajatoiminen sosiaalinen palvelu”. Seuraavan suosikin on keksittävä jotain paremmin, koska Facebook on jo koettu.

Nuoremmat menevät menojaan ja käyttävät aina vaan nopeampia, helpompia sekä visuaalisempia palveluita. Tekstisisällön määrä vähenee, kunnes sitä ei ole enää lainkaan.

Mitäs me muut sitten tehdään? Alettaisko näkemään toisiamme taas enemmän ihan oikeassa elämässä?

Pikku Apuri

Sugru – jos haluat jotakin uutta, tee se itse!

Tekijä kuvassa mönjineen.

Tekijä kuvassa mönjineen.

Liittyen edelliseen postiini, mietimme nyt pienessä kaveripiirissä uudenlaista asumisen mallia. Otamme siihen vain yhden johtoidean: Miten haluaisin itse asua tästä eteenpäin – maailmani tappiin saakka!

Tee se itse!

Ideasta hyväksi tuotteeksi on piiiiiitkä tie. Hyvä esimerkki on irlantilaisen Jane ni Dhulchaointighin Sugru-tuote. Eräänlainen liiman ja sinitarran sukulaismönjä, jolla fiksaa melkein mitä vain. Kesti kahdeksan vuotta saada se toimimaan! Tästä Wikipedian sepustukseen.

Ja voih, miten upeasti he ovat pukeneet tuotteen tarinaksi sivuillaan. Otetaan oppia tuosta sitkeydestä ja avoimuudesta!

Pikku Apuri