Heti aamusta kun törmää näin huonoihin juttuihin downshiftaamisesta ja Apusen ikuiseen mantraan, päivä menee heti päin (tuulen tuivertamaa) persettä. Hotakaisen Karilla oli ihmisyydestä paljon mielenkiintoisempia mielipiteitä Tastulan vieraana.
Ketä varten täällä eletään?
Apusen mukaan yhteiskuntaa varten:
Omasta mukavuudesta tehdään normi. Ihminen ei kuitenkaan työskentele vain itseään vaan koko yhteiskuntaa varten.
Harva meistä elää elämäänsä yhteiskuntaa varten. Olen ymmärtänyt, että yhteiskunnan tehtävä olisi tukea elämäämme? Tarjota apua kun sitä tarvitaan. Me puolestaan maksamme siitä vastiketta mm. verojen ja maksujen muodossa.
Yksi hienommista sanonnoista mitä olen kuullut on: “kun syntyy, ei ole kuin tuulen tuivertama perse”. Kuollessa ihmiselle jää muistot ja hieman tuulisempi perse (ja lapsellisille tietysti lapset).
Tuo muistot -osio (+lapset) on siis ainoa mitä tästä elämästä jää kalkkiviivoille. Olisi kiva kun niitä olisi paljon ja ne olisivat mahdollisimman hyviä.
Työaikavankeus
Apunen ei myöskään ymmärrä mitä kritisoi.
Mielestäni se on itsekästä ajattelua, jos downshiftaus lähtee siitä, että teen vain sen, mikä minulle riittää ja mikä minusta on mukavaa.
Mielestäni ihminen toteuttaa itseään parhaiten tekemällä oikeaa, merkityksellistä työtä.
En tiedä mikä Apusen mielestä on “oikeaa työtä”. Merkityksellinen sen sijaan on avainsana.
Ne leppoistajat jotka tunnen, ovat keskittyneet tekemään itselleen haasteellista ja merkityksellistä työtä. He ovat usein karsineet merkityksettömän työajan määrää elämässään.
Itsellenikin ensimmäinen este ns. “oikeissa töissä” oli työajan täyteen suorittaminen. Oli päiviä kun työtä oli vain muutamiksi tunneiksi. Loppuaika “odoteltiin asiakkaiden sähköposteja”. Kymmenet ihmiset pelasivat töissä tuntikaupalla Tetristä ja muita, kun Facebookkia ei vielä ollut keksitty. Kuluttivat aikaa, jotta tuntiseuranta saavutti pakollisen kahdeksan tunnin työajan.
Yrittäjänäkin kesti lähes viisi vuotta, kunnes kehtasi ja uskalsi lähteä töistä pois, kun ei ollut tekemistä. Pakko oli selkäytimessä.
Mikä on oikea termi?
Miksi pitäisi kutsua meitä, jotka:
- tekevät työtään missä vain
- otamme työajan omaan haltuumme
- pyrimme tekemään sitä mistä nautimme ja mitä osaamme
- opettelemme ja kehitämme koko ajan uutta
- haluamme antaa vuorokaudesta tai vuodesta lisää aikaa muulle kuin työn tekemiselle
Se ei ole downshiftausta. Mitä se on? Evoluutiota?
Pikku Apuri
Teidän työnne kuulostaa niin kadehdittavalta, että pakko kysyä, saako tuosta vielä riittävän toimeentulonkin? Onko tuo yrittäjän arkea?
Heh. No siis kun tekee työtä 15 vuotta, muodostuu sen verran ammattitaitoa ja kontakteja, että pärjää. Jokaisesta itsestä ja muusta taloudellisesta tilanteesta kiinni, mikä on sen pärjäämisen raja. Jos on suuret lainat ja kulut, pitää tienata sen mukaan.