SOMETHING TO PONDER: George Carlin 

George Carlin’s wife died early in 2008 and George followed her, dying in July 2008. It is ironic George Carlin – comedian of the 70′s and 80′s – could write something so very eloquent and so very appropriate. An observation by George Carlin: 

The paradox of our time in history is that we have taller buildings but shorter tempers, wider Freeways, but narrower viewpoints. We spend more, but have less, we buy more, but enjoy less. We have bigger houses and smaller families, more conveniences, but less time. We have more degrees but less sense, more knowledge, but less judgment, more experts, yet more problems, more medicine, but less wellness.

We drink too much, smoke too much, spend too recklessly, laugh too little, drive too fast, get too angry, stay up too late, get up too tired, read too little, watch TV too much, and pray too seldom.

We have multiplied our possessions, but reduced our values. We talk too much, love too seldom, and hate too often.

We’ve learned how to make a living, but not a life. We’ve added years to life not life to years. We’ve been all the way to the moon and back, but have trouble crossing the street to meet a new neighbor. We conquered outer space but not inner space. We’ve done larger things, but not better things.

We’ve cleaned up the air, but polluted the soul. We’ve conquered the atom, but not our prejudice. We write more, but learn less. We plan more, but accomplish less. We’ve learned to rush, but not to wait. We build more computers to hold more information, to produce more copies than ever, but we communicate less and less.

These are the times of fast foods and slow digestion, big men and small character, steep profits and shallow relationships. These are the days of two incomes but more divorce, fancier houses, but broken homes. These are days of quick trips, disposable diapers, throwaway morality, one night stands, overweight bodies, and pills that do everything from cheer, to quiet, to kill. It is a time when there is much in the showroom window and nothing in the stockroom. A time when technology can bring this letter to you, and a time when you can choose either to share this insight, or to just hit delete.

Remember to spend some time with your loved ones, because they are not going to be around forever.

Remember, say a kind word to someone who looks up to you in awe, because that little person soon will grow up and leave your side.

Remember, to give a warm hug to the one next to you, because that is the only treasure you can give with your heart and it doesn’t cost a cent.

Remember, to say, ‘I love you’ to your partner and your loved ones, but most of all mean it. A kiss and an embrace will mend hurt when it comes from deep inside of you.

Remember to hold hands and cherish the moment for someday that person will not be there again.

Give time to love, give time to speak! And give time to share the precious thoughts in your mind.

And always remember, life is not measured by the number of breaths we take, but by those moments that take our breath away.

George Carlin U

—-

JOTAIN MIETITTÄVÄÄ: George Carlin

Aikamme paradoksi on se, että meillä on korkeampia taloja mutta lyhyempi pinna, leveämmät moottoritiet mutta rajoittunut katse.

Kulutamme enemmän mutta olemme köyhiä sisältä, ostamme enemmän mutta nautimme vähemmän. Meillä on suuremmat kodit ja pienemmät perheet, enemmän viihdettä mutta vähemmän aikaa.

Meillä on enemmän tutkintoja mutta vähemmän järkeä, enemmän tietoa, vähemmän ajattelua, enemmän eksperttejä ja samalla ongelmia, enemmän lääkkeitä, mutta vähemmän terveyttä.

Juomme ja poltamme liikaa, tuhlaamme järjettömästi, nauramme liian vähän, ajamme liian kovaa, suutumme, valvomme, heräämme väsyneinä, luemme liian vähän, katsomme liikaa tv:ta ja rukoilemme harvoin.

Olemme moninkertaistaneet omaisuutemme, mutta typistäneet sisäiset arvomme. Puhumme liikaa, rakastamme liian harvoin ja vihaamme usein.

Olemme oppineet tienaamaan, mutta emme enää elä. Olemme lisänneet vuosia elämäämme, emme elämää vuosiimme. Olemme lentäneet kuuhun ja takaisin, mutta emme uskalla ylittää katua tavataksemme naapurimme. Olemme oppineet ulkoavaruuksista, mutta emme sisällämme vellovista myrskyistä. Olemme tehneet suurempia juttuja, emme parempia.

Olemme puhdistaneet ilmaa, mutta myrkyttäneet sielun. Olemme tajunneet atomin, mutta tulleet ennakkoluuloisiksi. Kirjoitamme enemmän, mutta opimme vähemmän. Suunnittelemme enemmän, mutta emme saa juuri mitään aikaan. Olemme oppineet kiirehtimään, mutta emme odottamaan. Rakennamme yhä enemmän koneita jolle tallentaa tietoa, kopioimme hurjia määriä infoa, mutta puhumme keskenämme vähemmän ja vähemmän.

Elämme pikaruuan ja hitaan ruuansulatuksen aikaa. Meillä on isoja miehiä, mutta pieniä persoonia. Omistamme jyrkät voitot ja ontot ihmis-suhteet. Perheet ovat kaksituloisia, mutta eroavat useammin. Kodit ovat upeita, mutta rikkinäisiä. Elämme pikamatkojen, kertakäyttövaippojen, kevyen moraalin, yhden illan suhteiden, läskikroppien ja pillereiden aikaa. Kaupoilla on näyttävät ikkunat mutta ei varastossa tavaraa. Aikaa, jolloin teknologia voi viedä kirjeeni kaikille. Aikaa, jolloin voit jakaa tämän tai tuhota sen painamalla deleteä.

Muista viettää aikaa rakkaidesi kanssa, koska he eivät ole vieressäsi ikuisesti.

Muista sanoa kaunis sana sille, joka katsoo sinua ihaillen, sillä se pieni ihminen kasvaa nopeasti ja jättää sinut pian.

Muista antaa lämmin halaus vieressäsi olevalle, koska se on ainoa lahja, jonka voit sydämestäsi antaa – ja se ei maksa mitään.

Muista sanoa partnerillesi ja rakkaille ystävillesi: ”Rakastan sinua”, mutta ennen kaikkea – tarkoita sitä. Suukko ja halaus parantaa kivun sekä tuskan, jos annat ne syvältä sisimmästäsi.

Muista pitää kädestä kiinni ja arvostaa rakastasi, sillä aika tulee kun hän ei enää ole siinä.

Anna aikaa rakkaudelle ja puheelle! Anna aikaa jakaa ajatuksesi muille.

Ja muista: Elämä ei ole mitattavissa henkäystemme määrällä, vaan niinä hetkinä jotka pysäyttävät hengityksemme.

George Carlin U (allekirjoittaneen pikakäännös)