Avainsana-arkisto: rehellisyys

Yritysten arvot ovat arvokkaita sanoja, joista harva välittää

arvotKatsokaapa yritysten arvoja. Monella vilkkuvat: Vastuullisuus, kestävä kehitys, läpinäkyvyys, inhimillisyys, rehellisyys. Aika harva julistaa olevansa armoton kusipää, joka juoksee vain myyntivoittojen perässä, työntekijöistään välittämättä.

Mutta mitä nuo sanat oikeasti tarkoittavat yritysten arvoina?

  • Rehellisyys on sitä, että ei valehtele, vaan kertoo suoraan mikä, mitä ja millainen on.
  • Läpinäkyyys sitä, että näyttää rehellisesti miten prosessit, ajatukset, raha ja muut tärkeät asiat yrityksessä kulkevat.
  • Vastuullisuus esimerkiksi sitä, että pulassa olevaa harjoittelijaa tai vakituista työntekijää autetaan, vaikkei se kannattaisi taloudellisesti. Tai sitä, että kantaa vastuunsa esim. ympäristöstä tai tulevaisuudesta, vaikkei se sinä hetkenä rahallisesti olisikaan järkevintä.
  • Kestävä kehitys taas sitä, että esim. päivittäistä tuotantoa tehdään luontoa ja tulevia sukupolvia rasittamatta, niitä vaalien.
  • Inhimillisyys antaa keskustelulle, ymmärrykselle ja epäonnistumiselle tilaa.

Olisiko siis niin, että:

Jos yritykset noudattaisivat oikeasti arvojaan, niiden ei tarvitsisi erikseen markkinoida tai mainostaa juuri lainkaan, kertoisivat vaan säännöllisesti eri kanavia pitkin että mitä kuuluu.

Eli käytännössä. Oletetaan yrityksen Von Reitegers Oy tekevän makkaraa. Se voisi kirjoittaa maanantai-aamun kuulumisensa näin, kuvin tai videoin tietysti höystettynä.

Tuotantovastaavamme Pekka kärsi hirveästä maanantaikohmelosta, mutta juuri vointinsa takia tajusi, että trendi käy takaisin kohti ”kunnon jauhomakkaraa”.

Siitä sitten teimme (oikeastaan vahingossa) helvetin isoon makkarakoneeseemme seos-suhteen muutoksen: 77% liha on out ja 11% lihaa on in. Enter.

Jahka nuo käyttämämme helsingin mainosjantterit saavat uusitun pakkauksen aikaan (briiffasimme muuten, että läpinäkyvään muovipussiin vaan!), saatte meiltä taas sitä kunnon ”paskamakkaraa” eurolla paketti! Lihahan syödään erikseen lihana.

Terveisin, Von Reitegersin väki – jokilaivalla jo juhlien

Pikku Apuri

Miksi? on kysymyksistä paras

Alallamme markkinoinnissa keskitytään aina 90%:sti ulkonäköön. Printissä, verkkosivuilla, televisiossa, jne. pitää olla hienot kuvat ja fontit. ”Muuhun keksitään kyllä jotain”.

”Se jotainhan” on vain sisältö + sen jakelutapa. Eli koko homman ydin.

Lähes jokainen projekti johon olen viime vuonnakin osallistunut, jakaantuu vieläkin tuohon 1990-luvun ajatusmalliin: Kuvia ja fontteja sekä kokonaisleiskaa saatetaan hioa kuukausia, mutta verkkototetuksen tekninen osa tai koko jutun ydin, sisältötekstit, suditaan supernopeasti projektin lopussa.  Deadline painaa jo päälle. ”Eikö vieläkään ole valmista?”.

Pahimmillaan tekstit kopsataan jostain 90-luvulta peräisin olevasta webbisivunrähjästä. ”Voitko Leena hiukan katsoa ja viilata sieltä pahimmat nykypäivään?”. Älä Leena voi.

Same same but same

Jos nyt otan randomina lähes minkä tahansa suomalaisyrityksen verkkosivuston auki, saan silmilleni tekstiä, joka valuu toisesta silmästä sisään ja molemmista korvista ulos. Edelleen sitä samaa ”Euroopan johtava”-paskaa, josta luulin päässeeni jo vuosikymmen sitten eroon. Sama tosin kuvissa. Voisiko sisäministeriö kieltää pikalailla ne kättely-, monirotuisten nauru-, ja maapallokuvat?

Miten tuon sitten muuttaa? Maksaja määrää, muttei tiedä tai hyväksy. Tekijä tietää, muttei määrää tai uskalla. Middlemanit koittavat vänkyröidä siinä välissä.

Miksi?

Koska yksikään yritys ei uskalla olla erilainen tai oma itsensä, kaikki ovat samanlaisia – ei mitään. Koko hommassa ei ole mitään järkeä, kunhan kulutetaan ”jonkun rahoja ja kaikkien aikaa”.

Lisäksi nykyinen väline- ja sisältötulva turruttaa entisestään, ja saa meidät hakemaan lujempaa, koskettavampaa ja parempaa sisältöä, kuten HS:n toimittajakin kertoo. (Ja luopumaan siitä kaikesta, kun aito ihminen on läsnä).

Yksi idea olisi simppeli. Kun yritysten johtoryhmissä ja markkinoinneissa aletaan miettimään mitä vuonna 2012 pitää tehdä ja koska, lisätkää jokaisen yksittäisen projektin perään kysymys: Miksi?

Kun kutakin projektia sitten oikeasti aletaan tehdä, käyttäkää ensin sopiva aika siihen, että mietitte miksi se tehdään? Sen jälkeen vasta seuraavat: Kenelle? Miten? – ja muut olennaiset asiat.

Pikku Apuri

 

 

 

 

Uudenlainen asiakaspalvelu syntyy uusissa verkkopalveluissa

Kun luennoin sosiaalisesta mediasta (tai pikemminkin uusista verkkokanavista), yleisin kysymys on: Miten käyttää sitä x, y tai z -tarkoituksessa?

Simppelin ratkaisu pulmaan on se, että korvaat sanaparin sosiaalinen media asiakaspalvelu-sanalla. Kyse on nimittäin vanhasta kunnon asiakaspalvelusta.

Muistatko vielä sellaisen? Ajattele jos soittamastasi numerosta vastaisi heti ihminen, ilman robottia ja odotusmusiikkia? Mitä jos tavoittelemasi henkilö vastaisi kirjallisesti Skypen tai muun pikaviestimen kautta heti, eikä 1,5 viikon kuluttua sähköpostilla, kun asia on jo unohtunut?

Eräs asiakas kertoi tosin pelästyneensä, kun surffaili amerikkalaisen verkkosivuja ylläpitävän yrityksen kotisivulle, ja yhtäkkiä hänen eteensä oli heti auennut videochat-ikkuna, jossa asiakaspalvelija toivotti tervetulleeksi, ja kysyi miten voisi palvella. Pitää ymmärtää myös ne rajat, kuinka pitkälle uudet palvelut kannattaa viedä. Äkillinen ”videopalvelija” voi pelästyttää ainakin monet ei-amerikkalaiset.

Uusien verkkokanavien kautta jokaisella on mahdollisuus hyvään JA nopeaan asiakaspalveluun. Tarttumiseen tarvitaan vain tahtoa ja muutamaa muuta asiaa. Nykyajan yrityksessä mahdollisimman hyvä palvelu on koko toiminnan kulmakivi. Sen uudenlainen toteuttaminen vaatii yritykseltä ja sen henkilöstöltä:

  • Uusien työkalujen opettelemista ja siihen varattua aikaa (vaikka työkalut ovat ilmaisia, niiden oikea käyttäminen pitää opetella)
  • Sosiaalisia ja psykologisia taitoja (ole pyskologisesti ”hereillä”, ystävällinen, rehellinen ja kohtelias)
  • Kykyä kirjoittaa joustaen ja sujuvasti (kirjoittaessa on liian helppoa olla liian suora, jopa töykeä, vaikkei sitä haluaisikaan. )

Tavaroiden ja palveluiden ostaminen on jo nyt siirtynyt verkkokauppoihin. Suomessa se on toteutettu yksipuoliseksi: esitteen tekstisisältö verkkosivulle ja viereen osta-painike.

Tuo on hyvästä palvelusta vain aloitus. Yritysten pitää kyetä myös nopeaan jatkopalveluun, koska vasta sen hyvin hoitaminen tuo asiakkaan takaisin  – kymmenen ystävänsä kera.

On ääliömäistä seisottaa ihmistä tunti puhelinplimputuksen päässä, tai juoksuttaa häntä etsimässä vastauksia netin keskustelufoorumeista, kun asia olisi ratkaistavissa heti.

Nytkin olen odottanut yli viikon Raision Gigantin huoltopäällikön soittoa. Hänen piti tehdä se heti kun tulee töihin. Ostamani Yamahan tv-kaiutinjärjestelmä oli syntyessään paska, kuten niin monet laitteet. Haluan kaupan purun laitteen oltua kolmasti happea saamassa huollossa.

Hyvä puoli ongelmassa on se, etten joudu kuuntelemaan hissimusaa kun kukaan ei edes viitsi soittaa.

Pikku Apuri