Avainsana-arkisto: Suomen yrittäjät

Hallitus jatkaa yrittäjien polkemista

Vuodesta toiseen sitä pienyrittäjänä seuraa tällaisia uutisia, joissa kerrotaan asemamme lisäpolkemisesta (kannattaa lukea myös kommentit). ”Voi himputti!”, ja jatkan töitäni.

Pääsyyllisiä ovat tietenkin hallituksemme ja päättäjät.

Onko meillä itsellämme keinoa vaikuttaa korkeammalle? On.

Miksei yrittäjillä ole vieläkään omaa edunvalvontaa? Katse kääntyy väkisinkin Suomen Yrittäjiin ja muihin yrittäjäjärjestöihin. Ne ovat edunvalvojiamme. Mikseivät ne istu nyt työmarkkinapöydässä? Miksi teettävät näitä tutkimuksia, mutteivät vie niitä ylös?

Kauppalehteen pitää kirjautua, joten tässä koko juttu: 

Yrittäjällä kovemmat verot kuin palkansaajalla

Torstai 21.03.2013 klo 10:54


Yrittäjä maksaa keskimäärin noin viisi prosenttia enemmän veroa kuin palkansaaja.
Yrittäjä maksaa keskimäärin noin viisi prosenttia enemmän veroa kuin palkansaaja.

Yrittäjät maksavat keskimäärin selvästi enemmän veroa kuin palkansaajat.

Yrittäjän veroaste on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso, ilmenee Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien tulot ja verot -selvityksestä. Se perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2011 verotuksessa.

Tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat 45 061 euroa vuonna 2011.

Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 28,2 prosenttia.

”Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa”, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Viime aikoina on herättänyt keskustelua listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verokohtelu.

”Verokeskustelussa ei useinkaan tuoda esille yrittäjän tulojen verotuksen kokonaisuutta, vaan keskustelu rajataan kokonaisuuden hämärtämiseksi vain tiettyyn osaan tuloja”, Malinen huomauttaa.

Pk-yritykset maksoivat viiden viime vuoden (2007-2011) aikana yhteisöveroa lähes 13,5 miljardia, eli yli puolet koko yhteisöverokertymästä.

Yrittäjät reagoivat osinkoverotukseen

Vuoden 2012 alussa yhteen kertaan verotetun osingon enimmäismäärä laski 90 000 eurosta 60 000 euroon. Yrittäjät reagoivat tähän yrittäjyyden verokannustinten heikennykseen todella voimakkaasti. Vuoden 2011 puolella firmoista otettiin osinkoja ulos selvästi aikaisempaa enemmän. Yrittäjien osinkotulot listaamattomista yhtiöistä kasvoivat yli neljänneksellä edellisestä vuodesta ja olivat 1 384 miljoonaa eurolla vuonna 2011.

”Pahimmillaan tämä on saattanut merkitä yritysten vakavaraisuuden ja suhdannesietokyvyn romuttamista. Ainakin on selvää, että yrittäjyyden kannustinten heikentäminen näyttäisi vähentäneen monien pk-yritysten investointihalukkuutta”, Malinen sanoo.

Malisen mukaan vuonna 2012 osinkojen nosto romahtanee selvästi, sillä monella yrityksellä ei ole enää mitä jakaa.

Yrittäjä tienaa 45 000 euroa

Yrittäjien tulot nousivat vuonna 2011 toista vuotta peräkkäin ja olivat keskimäärin 45 061 euroa. Se on 10,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Nousu johtui suurelta osin yrittäjien reaktiosta osinkoverotuksen muutokseen vuoden 2012 alussa.

Palkansaajan keskimääräiset tulot vuonna 2011 olivat 32 798 euroa. Ne nousivat 3,7 prosenttia. Yrittäjien tulot olivat siten 35 prosenttia korkeammat kuin palkansaajilla. Tuloja verrattaessa on otettava huomioon, että yrittäjät tekivät noin neljänneksen pidempää työpäivää kuin palkansaajat.

Yrittäjien tulot eivät jakaudu tasaisesti. Reilusti yli viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät toissa vuonna alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keskipalkan ja vain vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa. Alle 15 000 euroa vuodessa ansaitsevista yrittäjistä osa on sivutoimisia tai osapäiväisiä.

Hannu Vanhanen
hannu.vanhanen@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

Jäähyväiset Yrittäjäjärjestölle

turun_yrittajat_logo_rgbIsot asiat ovat paitsi monitahoisia, myös hitaasti parannettavissa. Jätän kolmivuotisen (2010-2013) hallituspaikkani Turun Yrittäjissä.

Isäni käski aikoinaan hakea paikkaa, jos haluan asioita muuttaa. Nyt se on tehty ja nähty. Liuta asioita menikin eteenpäin tuolla kaudella. Suurimpana hankinta-asioiden kilpailuttamisen avaaminen.

Yrittäjien hallituksessa jatkaa hienoja ihmisiä parantamassa toimintaedellytyksiä Turun seudulla.

Hitaat muutokset ja kankeat organisaatiot

Muutosvauhti oli vain kaltaiselleni liian hidasta. Tiedän nyt, että poliitikkoakaan minusta ei saa.

Koin jääväni tällaisena nopealiikkeisenä uudistajana yksin. Vanhemmat kollegat tiesivät paremmin etteivät asiat muutu nopeasti.

Organisaationa Yrittäjäjärjestö on kolmiportainen: Ylimpänä Suomen Yrittäjät, joka jakaantuu seutukohtaisiin aluejärjestöihin, jotka puolestaan kunta-/kaupunkikohtaisiin alimpiin kasteihin.

Näin tuon haasteellisena. Aikana, jolloin on perustettu mm. avoin ministeriö -tyyppisiä palveluita, päätöksien vieminen portaita ylöspäin oli itselleni outo. Sitä kannattaisi ehdottomasti suoraviivaistaa. Miksei esim. jokainen yrittäjä voisi halutessaan ehdottaa aloitetta suoraan järjestölle, avoimen ministeriön tapaan?

Erilaiset organisaatiot ovatkin osittain jääneet teknologisen kehityksen jalkoihin. On hyvä tavata ihmisiä kasvokkain, mutta mahdollisuuksia olisi vaikka minkälaisiin ratkaisuihin.

Kiitos

Olen silti kiitollinen mahdollisuudesta tutustua ja nähdä perinteistä hallitustyöskentelyä sekä tietysti mukavia, uusia ihmisiä. Opin paljon.

Kiitos siis toimiston ikihyrrälle Annelle, hyvälle puheenjohtajallemme Penalle sekä kaikille muille hallituskollegoille. Ehkäpä joskus vielä istumme samassa pöydässä?

Pikku Apuri

Mainonnan pitää laihtua, jotta se mahtuu uusista ovista

Mainonnalle tekisi hyvää ketokarppauskausi ja siten uusi elämä. Jos mainonta olisi ihminen, se olisi pienen ryhävalaan kokoinen keski-ikäinen mies.

Copywriterit, ad:t ja muut mainonnan suunnittelijat luovat työkseen taikapölyä. He kehittävät hokemia, kaksimielisiä heittoja, ja ennen kaikkea kuorruttavat asian sellaiseksi, että ihminen haluaa mainoksen kohteen vaikkei sitä tarvitsisikaan. Suomessa ja muualla Pohjoismaissa olemme tosin jo lähellä pistettä, jossa moni meistä ei tarvitse enää mitään. Pois pitäisi antaa. Mutta järjellä ja mainonnallahan on harvoin yhteyttä.

Tähän asti mainontaa on tehty taikapölyn lisäksi rahalla, eli ostamalla mahdollisimman paljon media-aikaa perinteisistä kanavista (TV, Radio, Lehdet), ja tykittämällä salakavala myyntipallo stressikoomassa löllyvän ihmispolon otsaan.

Uudet kanavat muuttavat läskiä hitaasti lihaksi

Uudet mediakanavat ovat tuoneet yhtälöön – lisää kanavia. Itse mainonta muuttuu läskistä sutjakkaammaksi hyvin hitaasti. Takana on niin paljon rahaa ja toimijoita, ettei perinteiden valtaa heti keikuteta. Sekään ei tunnu hidastavan esim. tv-mainontaa, että moni katsoo ohjelmansa nauhoitettuna, mainokset skipaten tai pikakelaten. Tai lataa kaiken katsomansa netistä ilman mainoksia.

Google tosin onnistui AdWords-palvelussaan tekemään ainakin itselleen miljardeja, koska ”kaikki menivät nettiin Googlen kautta”. Ne mainoksethan ovat muutaman kymmenen merkin mittaisia tekstimainoksia. Läskit mainokset eivät pääse edes ovesta. Nyt niidenkin voima alkaa hiipua, koska suuret toimijat ovat tykeillään vallanneet kärkipaikat.

Mitä jatkossa?

Uskon, että infopitoinen, kohdennettu, lokaali- sekä suosittelumainonta toimivat jatkossa parhaiten. Emoyhtiömme bloginkin ylivoimaisesti suurin lukijamäärä on tullut Amazon Kindle -laitteen testikirjoituksesta. Ja varmasti osa osti laitteen.

Twitter on oiva suosittelukanava Facebookin ohella. Lisäksi molemmat toimivat hyvin kavereiden välillä, ilman välikäsiä. Enpä minäkään olisi syönyt tänään loistavaa Jazzbrunssia ilman kollega Pauliinan Facebook-vinkkiä. Toki uusissa kanavissakin isot tykittävät isolla rahalla viestejään.

Tulevan Osula -palvelumme mainonta on pakosta sutjakkaan infopitoista, kohdennettua ja lokaalia, koska emme anna muulle mahdollisuutta.

Itse haluaisin sen kautta saada pienten erikoisliikkeiden mainontaa, joista muuten en tietäisi mitään. Portsan kivijalassa toimivalla ekopuodilla, tai Manilla tehtaan sisäpihalla olevalla designliikkeellä ei ole rahaa tykittää rahalla taikaansa. Niiden pitää luottaa suositteluun, omiin hoksottimiinsa ja hyvään laatuun. Osulan avulla sellaiset toimijat saavat toivottavasti ainakin yhden toimivan väylän asiakkaisiinsa, ja siten kykenevät toimimaan jatkossakin.

Muuten. Hyvä esimerkki selkeästä, infopitoisesta ja lokaalista mainoksesta on viime aikoina turkulaisten taksien takaikkunoista näkynyt Leipomo Rostenin mainos. Onnea asiakkaalle ja mainoksen suunnittelijalle siitä!

 

 

Yrittäjäjärjestöiltä start-upeille tukea?

Nyt juuri koodataan monessa pienessä kämpässä uusia keinoja. Autoja myydään ja vanhemmilta lainataan. Tekijät eivät kysele, vaan koittavat suoraan maailmalle omilla sovelluksillaan ja palveluillaan. Niistä parhaimmat seuloutuvat mainonnankin uusiksi keinoiksi.

Iso ongelma mahdollisen menestyksen tiellä on kotimaisten rahoituskeinojen jämähtäminen jonnekin Tekes-setien ja ahnaiden onnenonkijoiden (mistä helvetistä joku keksikin businessenkeli -termin??) väliin. Tekes-setä ei ymmärrä ja onnisedät haluaa heti kaiken.

Start-upit tarvitsevat nyt kipeästi ”reilun kaupan rahoituskeinoja”. Yritysjärjestöt, johon itsekin kuulun, voisivat ottaa tässä suuren roolin. Ne voisivat ryhtyä rahoittamaan start-uppeja kohtuullisin ehdoin, koska se on niiden julkilausuttu tehtävä (lyhennelmä alla)!

Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Järjestön oman toiminnan lähtökohtana ovat yrittäjyyden perusarvot; vapaus, vastuu ja luovuus. (Lisää täällä).

Pikku Apuri